Kyllä, valokuva on useimmiten henkilötietoa. Kun kuvassa oleva ihminen on tunnistettavissa, kuva on EU:n tietosuoja-asetuksen eli GDPR:n mukaan henkilötietoa. Tämä aiheuttaa usein päänvaivaa kuvaajille, kuvien tilaajille ja kuvissa oleville ihmisille, mutta perusperiaatteet ovat onneksi aika selkeät.
Milloin valokuvasta tulee henkilötietoa?
Ratkaisevaa on tunnistettavuus. Jos kuka tahansa pystyy päättelemään, kuka kuvassa on, kuva on henkilötietoa. Tunnistaminen voi tapahtua suoraan kasvoista tai epäsuorasti esimerkiksi tatuoinnista, vaatteista tai kuvauspaikasta yhdistettynä muuhun tietoon.
Esimerkkejä:
- Selvästi henkilötietoa: potretti, jossa kasvot näkyvät selvästi. Sama koskee hääkuvia ja henkilöstökuvia.
- Todennäköisesti henkilötietoa: kuva isommasta porukasta, jossa yksittäiset ihmiset voi zoomata esiin ja tunnistaa. Vaikka kuvan pääaihe olisi muualla, siinä on silti henkilötietoja.
- Ei välttämättä henkilötietoa: kuva festivaaliyleisöstä, jossa yksittäisiä kasvoja ei erota, tai kuva ihmisestä takaapäin tyhjällä rannalla ilman tunnistettavia piirteitä.
Jos kuva julkaistaan nimen tai muun tiedon kanssa, se on henkilötietoa, vaikka kuva itsessään olisi epäselvä. Jos kuvatekstissä lukee "Matti Meikäläinen tiimipäivillä", kuva ja teksti yhdessä ovat henkilötietoa.
Mitä GDPR vaatii kuvien käsittelyltä?
Kun kuva on henkilötietoa, sen käsittelyyn tarvitaan laillinen peruste. GDPR:n "käsittely" tarkoittaa käytännössä kaikkea, mitä kuvalle tehdään: ottamista, tallentamista, muokkaamista, julkaisemista ja poistamista.
Valokuvauksessa yleisimmät lailliset perusteet ovat:
- Sopimus: Kun tilaat multa yrityskuvauksen, meidän välinen sopimus on peruste kuvien ottamiselle ja toimittamiselle sinulle.
- Suostumus: Yleisin peruste, kun kuvia käytetään markkinoinnissa. Jos yritys haluaa julkaista työntekijän kuvan nettisivuilla, tarvitaan työntekijän vapaaehtoinen suostumus. Suostumuksen voi perua milloin tahansa.
- Oikeutettu etu: Yrityksellä voi olla oikeutettu etu kuvata omassa tapahtumassaan viestintää tai markkinointia varten. Siinä pitää kuitenkin punnita yrityksen etua ja kuvattavien yksityisyyttä. Jos tunnistettavat ihmiset ovat kuvissa pääosassa, suostumuksen pyytäminen on lähes aina turvallisempi ja reilumpi vaihtoehto.
Tekijänoikeudet ja julkaiseminen – kuka kuvan omistaa?
GDPR:n lisäksi kuvien julkaisuun liittyy tekijänoikeus. Nämä menevät usein sekaisin, mutta ne ovat eri asioita: GDPR suojaa kuvassa olevaa ihmistä, tekijänoikeuslaki kuvan ottajaa.
- Tekijänoikeus on kuvaajalla. Kun kuva on riittävän omaperäinen (eli ylittää teoskynnyksen), kuvaaja saa siihen automaattisesti tekijänoikeuden. Se jää kuvaajalle, ellei siitä erikseen sovita toisin.
- Asiakas ostaa käyttöoikeuden. Kun tilaat kuvauksen, ostat oikeuden käyttää kuvia. Sopimuksessa sovitaan, missä kanavissa (nettisivut, some, painotuotteet) ja kuinka kauan kuvia saa käyttää.
Kun haluat julkaista kuvan, jossa on tunnistettava ihminen, tarvitset siis kaksi lupaa:
- Käyttöoikeuden kuvaajalta (hoituu kuvaussopimuksella).
- Suostumuksen kuvassa olevalta henkilöltä (GDPR:n vaatimus).
Kun molemmat ovat kunnossa, kuvan voi julkaista.
Entä julkisella paikalla kuvaaminen?
Moni ajattelee, että julkisella paikalla saa kuvata ketä vain. Se pitää paikkansa vain osittain, koska kuvan ottaminen ja julkaiseminen ovat eri asioita.
- Kuvan ottaminen: Julkisella paikalla, kuten kadulla, torilla tai puistossa, saa yleensä kuvata vapaasti. Poikkeuksia ovat paikat, joissa kuvaaminen on kielletty (esim. sotilaskohteet), ja kotirauhan rikkominen. Kadulta ei siis saa kuvata ihmisten koteihin.
- Kuvan julkaiseminen: Tässä GDPR ja yksityisyyden suoja tulevat mukaan. Vaikka kuvan ottaminen olisi ollut sallittua, julkaiseminen on eri juttu.
Milloin kuvan saa julkaista?
- Kun sinulla on tunnistettavan henkilön lupa. Tämä on pääsääntö etenkin kaupallisessa käytössä. Jos haluat käyttää ohikulkijan kuvaa yrityksen mainoksessa, tarvitset häneltä kirjallisen luvan.
- Kun kuvassa ei ole tunnistettavia ihmisiä. Yleiskuvan katuvilinästä voi yleensä julkaista turvallisesti.
- Journalistisessa tai taiteellisessa tarkoituksessa. Näihin liittyy sananvapaus ja omat säännöt, mutta ne eivät koske yritysten markkinointia.
Yrityksille nyrkkisääntö on selvä: älä käytä markkinoinnissa tunnistettavia kuvia ihmisistä ilman heidän suostumusta.
Lasten kuvaaminen vaatii erityistä tarkkuutta
Lasten yksityisyyden suoja on vahvempi, koska he eivät itse osaa arvioida, mitä kuvan julkaiseminen tarkoittaa.
Jos kuvassa on tunnistettava alaikäinen, julkaisuun tarvitaan aina huoltajan suostumus. Tämä koskee yrityksen Instagramia, nettisivuja ja painettuja lehtiä. Vaikka kuva olisi otettu julkisessa tapahtumassa, sen kaupallinen käyttö vaatii luvan.
Koulut ja urheiluseurat hoitavat asian usein kertomalla kuvaamisesta etukäteen ja pyytämällä luvat vanhemmilta. Jos yritys järjestää tapahtuman, jossa on lapsia, yrityksen vastuulla on varmistaa luvat ennen kuvien julkaisua.
Miten mä hoidan tietosuojan käytännössä?
Oon kuvannut vuodesta 2017 pääasiassa Pirkanmaalla, joten nämä asiat ovat tuttuja. Mulle on tärkeää, että sekä asiakkaat että kuvissa olevat ihmiset voivat luottaa siihen, miten kuvia käsitellään.
- Suunnittelu ensin: Kun suunnitellaan esimerkiksi yrityskuvausta, kysyn aina ensimmäisenä, mihin kuvia käytetään. Se auttaa ottamaan parempia kuvia ja selvittämään, millaisia lupia tarvitaan.
- Selkeät sopimukset ja vastuut: Teen aina kirjallisen sopimuksen, jossa määritellään kuvauksen sisältö ja käyttöoikeudet. Henkilöstökuvauksissa muistutan asiakasta, että luvat kuvien julkaisuun nettisivuilla tai somessa hankitaan työntekijöiltä. En käytä asiakkaiden kuvia omassa markkinoinnissa ilman erillistä lupaa.
- Neuvoja tapahtumiin: Tapahtumakuvauksissa neuvon kertomaan osallistujille kuvaamisesta etukäteen. Maininta kutsussa tai kyltti sisäänkäynnillä riittää hyvin, ja silloin ihmiset voivat halutessaan väistää kameraa.
- Turvallinen säilytys: Säilytän kaikki kuvat huolellisesti ja varmuuskopioituna.
Kyse on toisen ihmisen yksityisyyden kunnioittamisesta. Kun perusperiaatteet ovat hallussa, GDPR ei ole kuvaamisessa mikään este.
Usein kysyttyä
Tarvitsenko mallisopimuksen (model release) jokaiseen kuvaukseen?
Et välttämättä. Jos kuvat tulevat yksityiseen käyttöön, kuten hääkuvat parin omaan albumiin, mallisopimusta ei tarvita. Jos kuvia käytetään laajasti mainonnassa, kirjallinen mallisopimus on vahvasti suositeltava, koska se toimii todisteena luvasta.
Poistatko kuvat pyynnöstä, jos olen antanut luvan niiden julkaisuun?
Kyllä. GDPR:n mukaan suostumuksen voi perua milloin tahansa. Jos olet antanut luvan käyttää kuvaasi mun portfoliossa ja muutat mielesi, poistan kuvan nettisivuilta ja somesta. Peruutus ei kuitenkaan koske esimerkiksi jo painettuja esitteitä.
Onko ryhmäkuva henkilötietoa?
On, jos ihmiset ovat tunnistettavissa. Vaikka kuvassa olisi kymmeniä ihmisiä, se sisältää jokaisen heistä henkilötiedot. Esimerkiksi henkilöstön ryhmäkuvan julkaisuun nettisivuilla tarvitaan laillinen peruste, kuten työntekijöiden suostumus. Nämä asiat kannattaa ottaa huomioon jo kuvauksen suunnitteluvaiheessa.