Et yleensä saa julkaista toisen ottamaa kuvaa netissä ilman kuvaajan lupaa. Valokuvan tekijänoikeus syntyy automaattisesti sille, joka kuvan ottaa, eikä sillä ole merkitystä, kuka kuvassa on tai mistä kuva löytyi. Tekijänoikeus antaa kuvaajalle yksinoikeuden päättää kuvan käytöstä.
Tämä on yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä netissä. Kun perusperiaatteen ymmärtää, välttyy monelta harmilta ja jopa yllättäviltä laskuilta.
Miksi toisen ottamaa kuvaa ei saa julkaista?
Valokuva on teos, ja siihen liittyy tekijänoikeus. Tekijänoikeuslain mukaan valokuvaajalla on yksinoikeus päättää kuvansa käytöstä. Oikeus syntyy heti, kun kuva otetaan, eikä sitä tarvitse rekisteröidä tai merkitä kuvaan ©-merkillä.
Kuvan omistaa siis kuvaaja, ei kuvassa oleva ihminen eikä kuvauksen tilaaja, ellei käyttöoikeuksista tai tekijänoikeuden siirrosta ole erikseen sovittu. Kun teen asiakkaalle esimerkiksi yrityskuvauksen, asiakas ei osta kuvia omakseen vaan sovitun käyttöoikeuden niihin. Tekijänoikeus jää mulle, ja asiakas saa käyttää kuvia sopimuksen mukaan esimerkiksi markkinoinnissa.
Yleisimmät harhaluulot kuvien käytöstä
Netissä kuvia käytetään usein hyvää tarkoittaen mutta väärin. Tässä tavallisimmat tilanteet.
"Mutta minähän olen kuvassa!"
Vaikka olisit kuvan pääosassa, se ei anna oikeutta julkaista kuvaa, koska tekijänoikeus on kuvan ottajalla. Sinulla on kuitenkin yksityisyyden suoja, eli sinusta otettua kuvaa ei saa julkaista loukkaavassa tai harhaanjohtavassa yhteydessä. Jos kuvaa käytetään esimerkiksi markkinoinnissa, tarvitaan lupa sekä kuvaajalta (tekijänoikeus) että kuvassa olevalta ihmiseltä (yksityisyyden suoja).
"Löysin sen Googlesta."
Googlen kuvahaku ei ole ilmainen kuvapankki. Se näyttää kuvia, jotka ovat jossain muualla netissä, ja lähes kaikkia niitä suojaa tekijänoikeus. Se, että saat kuvan ladattua koneellesi, ei anna oikeutta julkaista sitä omassa somessa tai nettisivuilla.
"Annoin kuvaajalle kreditit!"
Kuvaajan nimen mainitseminen on hyvä tapa ja usein käyttöluvan ehto, mutta se ei korvaa lupaa. Kuvaa ei voi ottaa ja lisätä alle "Kuva: Matti Meikäläinen" ja olettaa, että kaikki on kunnossa. Lupa kysytään ensin, ja nimi mainitaan sen jälkeen.
"Kaveri jakoi sen, joten minäkin voin."
Somen jakotoiminnot kunnioittavat yleensä tekijänoikeuksia. Kun jaat esimerkiksi Instagramissa kaverin postauksen tarinaasi, se linkittyy alkuperäiseen julkaisuun. Se on ok.
Kuvan lataaminen kaverin profiilista ja julkaiseminen omana postauksena on sen sijaan tekijänoikeusrikkomus, ellet ole kysynyt lupaa kuvan ottajalta.
Miten kuvan saa julkaista laillisesti?
- Kysy lupa. Yksinkertaisin ja varmin tapa. Kysy kuvan ottajalta, saatko käyttää kuvaa ja millä ehdoilla. Kirjallinen lupa, vaikka sähköposti, on aina parempi kuin suullinen.
- Osta kuva tai käyttöoikeus. Kuvia voi ostaa kuvapankeista (kuten Adobe Stock) tai suoraan kuvaajalta. Silloin saat selkeät ehdot käytölle.
- Palkkaa kuvaaja. Näin saat juuri sellaista sisältöä kuin tarvitset. Kun tilaat multa esimerkiksi tapahtumakuvauksen, sovitaan tarkasti, millaiset kuvat saat ja miten laajasti saat niitä käyttää. Kuvaan pääasiassa Pirkanmaalla, mutta keikkoja on ollut pääkaupunkiseudulta Nuorgamiin asti.
- Käytä vapaasti lisensoituja kuvia. Joidenkin kuvapankkien kuvia saa käyttää ilmaiseksi tietyin ehdoin. Niistä lisää alla.
Creative Commons -lisenssit
Joidenkin kuvapankkien (kuten Unsplash tai Pexels) kuvia saa käyttää melko vapaasti, mutta niidenkin ehdot kannattaa tarkistaa. Toinen yleinen tapa jakaa kuvia vapaaseen käyttöön on Creative Commons (CC) -lisenssit, joilla kuvaaja kertoo etukäteen, mitä kuvilla saa tehdä.
Yleisimmät CC-lisenssit lyhyesti:
- CC0 (Creative Commons Zero): täysin vapaa. Kuvaaja on luopunut oikeuksistaan, ja kuvaa saa käyttää mihin tahansa, myös kaupallisesti, ilman lupaa tai mainintaa.
- CC BY (Nimeä): kuvaa saa käyttää mihin tahansa, kunhan kuvaajan nimi mainitaan.
- CC BY-SA (Nimeä-JaaSamoin): kuvaa saa käyttää ja muokata, kun kuvaaja mainitaan ja oma teos jaetaan samalla lisenssillä.
- CC BY-NC (Nimeä-EiKaupallinen): kuvaa saa käyttää ja muokata, kun kuvaaja mainitaan eikä käyttö ole kaupallista. Yrityksen mainokseen se ei siis käy.
- CC BY-ND (Nimeä-EiMuutoksia): kuvaa saa käyttää, kun kuvaaja mainitaan eikä kuvaa muokata, eli sitä ei saa esimerkiksi rajata tai lisätä siihen tekstiä.
- Yhdistelmät: esimerkiksi CC BY-NC-SA kieltää kaupallisen käytön ja vaatii jakamaan muokatut versiot samalla lisenssillä.
Tarkista siis aina, mikä lisenssi kuvassa on.
Entä julkisilla paikoilla otetut kuvat?
Saako kadulla, puistossa tai yleisötapahtumassa ottaa ihmisistä kuvia ja julkaista ne? Vastaus on "kyllä, mutta".
Julkisella paikalla saa kuvata vapaasti, eikä ohikulkijoilta tarvitse kysyä lupaa. Kuvan julkaiseminen on kuitenkin eri asia, ja siinä tulee vastaan yksityisyyden suoja.
- Yleiskuvat: kuvan katunäkymästä, festaritunnelmasta tai torilta, jossa yksittäiset ihmiset eivät ole pääosassa, voi yleensä julkaista.
- Kuvat yksittäisistä ihmisistä: jos yksi tai muutama ihminen on selvästi tunnistettavissa ja kuvan pääaiheena, julkaisuun tarvitaan heidän lupansa, etenkin kaupallisessa käytössä. Julkisellakaan paikalla otettu kuva ei saa loukata kenenkään yksityisyyttä.
- Tapahtumat: osallistujille kannattaa kertoa etukäteen, että tilaisuudessa kuvataan ja kuvia voidaan käyttää markkinoinnissa. Tapahtumakuvauksissa huolehdin siitä, että tämä hoidetaan asiallisesti.
Nyrkkisääntö: mitä tunnistettavampi ja keskeisempi ihminen kuvassa on, sitä varmemmin tarvitset luvan.
Lasten kuvien julkaiseminen
Lasten kohdalla säännöt ovat vielä tiukemmat, koska lapsen etu ja yksityisyys menevät aina edelle.
Jos kuvassa on tunnistettava alaikäinen, tarvitset luvan lapsen huoltajilta. Lupa kannattaa pyytää kaikilta huoltajilta, jos heitä on useampi.
Tämä koskee kaikkea julkaisemista:
- Päiväkodit, koulut ja harrastusseurat: niiden pitää pyytää huoltajilta kirjallinen lupa ennen kuvien julkaisua nettisivuilla tai somessa, ja lupa kannattaa uusia vuosittain.
- Sukulaiset ja ystävät: vaikka olisit kummi tai isovanhempi, vanhemmilta kannattaa kysyä ennen kuin jaat lapsesta kuvia. Se, mikä on sinusta söpö hetki, voi olla vanhempien mielestä liian yksityinen.
- Lapsen oma mielipide: jos lapsi osaa jo sanoa, ettei halua kuvaansa nettiin, sitä kannattaa kunnioittaa.
Varmista siis aina lupa huoltajilta ja mieti, onko julkaisu lapsen edun mukainen.
Mitä tapahtuu, jos julkaisen kuvan luvatta?
Yleensä kuvaaja ottaa yhteyttä ja pyytää poistamaan kuvan. Hän voi myös lähettää laskun luvattomasta käytöstä. Se ei ole sakko vaan korvaus (hyvitys) siitä, että olet käyttänyt hänen kuvaansa ilman lupaa.
Vakavammissa tapauksissa, varsinkin laajassa kaupallisessa käytössä, asia voi edetä oikeuteen. Useimmiten asiat kuitenkin sovitaan. Helpointa on hoitaa luvat kuntoon etukäteen.
Perussääntö on yksinkertainen: kunnioita kuvaajan työtä ja kysy lupa.
Usein kysyttyä
Riittääkö, että tägään kuvaajan someen?
Ei riitä. Tägääminen tai nimen mainitseminen ei ole sama asia kuin luvan kysyminen. Se on kohtelias tapa sen jälkeen, kun olet saanut luvan.
Sain kuvan WhatsAppissa kaverilta, saanko julkaista sen?
Et automaattisesti. Kuvan lähettäminen yksityisviestillä ei ole julkaisulupa. Lupa pitää saada kuvan ottajalta, eikä kuvan lähettänyt kaveri välttämättä ole ottanut sitä itse.
Entä vanhat valokuvat?
Valokuvateoksen (omaperäinen, luova kuva) suoja on voimassa 70 vuotta kuvaajan kuolinvuoden päättymisestä. Tavallisen valokuvan suoja-aika on lyhyempi, 50 vuotta kuvan ottamisvuoden päättymisestä. Esimerkiksi 1800-luvulla otetut kuvat ovat siis todennäköisesti jo vapaasti käytettävissä. Uudemmista kuvista kannattaa selvittää alkuperä, jotta tietää, kumpi suoja-aika pätee.