Vaikka maksat kuvista, tekijänoikeus jää valokuvaajalle, ellei toisin ole erikseen ja kirjallisesti sovittu. Asiakkaana ostat kuviin käyttöoikeuden eli luvan käyttää niitä sovituilla ehdoilla, esimerkiksi markkinoinnissa tai omassa käytössä.
Maksoit kuvista, mutta kuka ne omistaa? Lyhyesti: kuvaaja. Sinulla on kuitenkin oikeus käyttää kuvia, ja käytännössä sillä on eniten merkitystä. Tässä kohtaa moni menee sekaisin, ja siitä syntyy turhia väärinkäsityksiä.
Käyn tässä selkokielellä läpi, miten tekijänoikeudet ja käyttöoikeudet toimivat, niin osaat varmistaa, että saat kuviin juuri ne oikeudet, joita tarvitset.
Mitä eroa on tekijänoikeudella ja käyttöoikeudella?
Nämä kaksi niputetaan usein yhteen, mutta ne eivät ole sama asia.
Tekijänoikeus syntyy kuvaajalle automaattisesti sillä hetkellä, kun hän ottaa kuvan. Sitä ei tarvitse hakea eikä rekisteröidä. Tekijänoikeus antaa kuvaajalle yksinoikeuden päättää, missä ja miten kuvaa saa näyttää, kopioida tai muokata. Oikeus säilyy kuvaajalla, ellei hän erikseen ja kirjallisesti siirrä sitä, mikä on harvinaista ja kallista.
Käyttöoikeus eli lisenssi on se, mitä asiakas ostaa. Se on kuvaajan antama lupa käyttää kuvaa sovituilla ehdoilla. Sitä voi verrata vuokrasopimukseen: et omista asuntoa, mutta saat asua siinä sopimuksen mukaan.
Sama logiikka on musiikissa. Kun kuuntelet biisiä Spotifysta, et saa laittaa sitä yrityksesi mainoksen taustalle ilman erillistä lisenssiä. Valokuvissa pätee sama.
Entä työsuhteessa otetut kuvat?
Jos kuvaaja on työsuhteessa yritykseen, tekijänoikeus syntyy lähtökohtaisesti silti kuvaajalle. Työnantaja saa yleensä käyttöoikeuksia työsopimuksen tai työsuhteen ehtojen perusteella, mutta työsuhde ei automaattisesti siirrä koko tekijänoikeutta. Itsenäisenä yrittäjänä mä teen kuvaukset toimeksiantona. Kun tilaat multa kuvauksen, tekijänoikeus jää mulle ja sinä saat sovitun käyttöoikeuden. Tämä on alalla tavallinen käytäntö.
Mitä tekijänoikeus ei suojaa?
Tekijänoikeus suojaa valmista kuvaa, mutta ei sen taustalla olevaa ideaa.
Tekijänoikeus ei suojaa esimerkiksi:
- Ideoita tai konsepteja: ideaa "auringonlasku järven rannalla" ei voi suojata. Kuka tahansa saa ottaa sellaisen kuvan.
- Faktoja tai tietoa: uutistapahtumaa tai tieteellistä faktaa ei voi omistaa.
- Lyhyitä iskulauseita tai nimiä: yksittäiset sanat tai lyhyet lauseet eivät yleensä ylitä teoskynnystä.
Jos siis otan sinulle kuvan tietyssä paikassa, en voi estää muita menemästä samaan paikkaan kuvaamaan. Mun ottaman kuvan kopioiminen on kuitenkin kiellettyä.
Valokuvan suoja-aika ja lähioikeudet
Laki erottaa toisistaan valokuvateokset ja tavalliset valokuvat, ja niiden suoja-ajat ovat erilaiset.
Valokuvateos on omaperäinen ja luova, eli se ylittää teoskynnyksen. Suurin osa ammattikuvaajan kuvista, kuten brändi- ja hääkuvat, on teoksia, ja niitä suojaa täysi tekijänoikeus.
Tavallinen valokuva on teknisempi suoritus ilman omaperäistä luovaa panosta, esimerkiksi passikuva tai yksinkertainen tuotekuva valkoista taustaa vasten. Sitä suojaa kevyempi lähioikeus, joka antaa kuvaajalle käytännössä saman yksinoikeuden päättää kuvan käytöstä. Ero näkyy lähinnä suoja-ajassa.
Valokuvan suoja-aika
- Valokuvateos: suoja on voimassa kuvaajan eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä.
- Tavallinen valokuva: suoja on voimassa 50 vuotta kuvan ottamisvuoden päättymisestä.
Mitä kuvan käyttöoikeus yleensä kattaa?
Käyttöoikeuden laajuus sovitaan aina tapauskohtaisesti ja kirjataan sopimukseen. Mulla on tapana selvittää ensin, mihin kuvia tarvitaan, jotta käyttöoikeus vastaa oikeaa tarvetta. Tarpeet vaihtelevat paljon.
Yksityisasiakkaat: hää- ja muotokuvat
Yksityishenkilöiden kanssa asia on yleensä yksinkertainen. Kun tilaat esimerkiksi hääkuvauksen, saat tyypillisesti laajan, ei-kaupallisen käyttöoikeuden. Saat siis:
- teettää kuvista paperikuvia, tauluja ja kuvakirjoja itsellesi ja läheisille
- jakaa kuvia omissa somekanavissa
- lähettää kuvia sukulaisille ja ystäville.
Kuvia ei kuitenkaan saa myydä eteenpäin eikä antaa esimerkiksi hääpaikan tai bändin markkinointiin ilman kuvaajan lupaa. He tarvitsevat oman lisenssin.
Yritysasiakkaat: markkinointi- ja brändikuvat
Yrityksillä käyttötarpeet ovat laajempia, joten oikeudet määritellään tarkemmin. Mun yrityskuvaus alkaa aina yhteisellä suunnittelulla, jossa selvitetään, mitä kuvilla halutaan saavuttaa ja missä niitä käytetään.
Yrityskuvauksessa sovitaan tyypillisesti:
- Käyttötarkoitus ja kanavat: Vain omat nettisivut ja some? Entä maksettu mainonta (printti, digi, tv) tai sisäinen viestintä? Mitä tarkemmin tämä määritellään, sen parempi.
- Aika: Onko käyttöoikeus voimassa vuoden, viisi vuotta vai toistaiseksi? Markkinointikuvien oikeus annetaan usein määräajaksi, koska kuvatkin vanhenevat.
- Alue: Suomi vai koko maailma? Kansainvälinen yritys tarvitsee laajemmat oikeudet.
- Yksinoikeus: Saatteko käyttää kuvia vain te, vai saako kuvaaja myydä samoja kuvia muillekin? Asiakkaalle räätälöidyt brändikuvat ovat lähes aina yksinoikeudella, yleisemmät tunnelmakuvat eivät välttämättä.
Selkeä sopimus säästää kaikkien aikaa. Kun tiedän etukäteen, että kuvia tarvitaan vaikka kansainvälisillä messuilla, osaan hinnoitella ja antaa oikeanlaisen lisenssin heti.
Yleisimmät virheet kuvien käytössä
Tekijänoikeusrikkomukset johtuvat yleensä tietämättömyydestä. Nämä kolme ovat yleisimmät:
-
Kuvan muokkaaminen ilman lupaa: Pieni rajaus someen sopivaksi on yleensä ok. Sen sijaan värien muuttaminen rajuilla filttereillä tai osien poistaminen kuvasta loukkaa kuvaajan moraalisia oikeuksia. Jos tarvitset kuvasta eri version, kysy kuvaajalta. Yleensä se onnistuu pientä korvausta vastaan.
-
Kuvan antaminen kolmannelle osapuolelle: Klassinen tilanne: yritys antaa tilaamansa kuvat yhteistyökumppanin markkinointiin. Se ei ole sallittua, koska käyttöoikeus on yrityskohtainen. Jos kumppani haluaa käyttää kuvaa, hänen pitää ostaa oma lisenssi. Sama koskee tapahtumakuvausta: tilaisuuden sponsori ei voi ottaa kuvia omaan käyttöönsä ilman erillistä sopimusta.
-
Kuvaajan nimen puuttuminen: Tekijänoikeuslain mukaan kuvaajan nimi pitää mainita hyvän tavan mukaisesti. Kaupallisessa mainonnassa nimeä ei yleensä käytetä, ja siitä sovitaan erikseen. Lehdissä, blogeissa ja usein somessakin kuvaaja pitää mainita. Jos et ole varma, kysy.
Entä jos haluan ostaa kaikki oikeudet kuvaan?
Joskus asiakas haluaa ostaa kuvaan "kaikki oikeudet" eli siirtää tekijänoikeuden itselleen. Tätä kutsutaan buyout-sopimukseksi.
Silloin kuvaaja luopuu pysyvästi oikeuksistaan kuvaan eikä voi käyttää sitä edes omassa portfoliossaan. Siksi tekijänoikeuden siirto on yleensä paljon kalliimpaa kuin tavallinen käyttöoikeus. Se on myös usein tarpeetonta, koska riittävän laaja ja pitkä käyttöoikeus kattaa useimmat tarpeet edullisemmin.
Sama pätee videoihin, joita teen myös. Videoiden tekijänoikeudet toimivat samalla periaatteella, vaikka niissä on omat erityispiirteensä esimerkiksi musiikin ja käsikirjoituksen osalta.
Miten mä hoidan oikeudet käytännössä?
Mulle on tärkeää, että kuvien oikeuksista puhutaan selvästi heti projektin alussa, jottei mitään jää arvailun varaan.
- Kartoitus: Kysyn aina, mihin aiot kuvia käyttää, ja ehdotan sen pohjalta sopivaa ratkaisua.
- Sopimus: Teen aina kirjallisen sopimuksen, jossa käyttöoikeuden laajuus (kanavat, aika, alue jne.) on kirjoitettu selkeällä suomella eikä juristikielellä.
- Hinnoittelu: Hinta perustuu sekä kuvausaikaan että käyttöoikeuden laajuuteen. Maksat siis vain siitä, mitä oikeasti tarvitset.
Kun pelisäännöt ovat kaikille selvät, voit käyttää kuvia huoletta ja minä voin keskittyä kuvaamiseen.
Jos sinulla on kysyttävää tai haluat suunnitella kuvauksen yrityksellesi, ota yhteyttä.
Usein kysyttyä
Saako valokuvaaja käyttää minusta otettuja kuvia portfoliossaan?
Yleensä saa, ellei toisin ole sovittu. Portfolio on kuvaajan tärkein työnäyte, ja kuvien käyttö siinä on alalla vakiintunut käytäntö. Jos kuvat ovat arkaluonteisia, asiasta kannattaa sopia erikseen. Myös tietosuoja (GDPR) asettaa omat rajansa, erityisesti jos henkilöt ovat tunnistettavissa.
Mitä tapahtuu, jos muokkaan kuvaa tai käytän sitä luvatta?
Se on tekijänoikeusrikkomus. Yleensä kuvaaja ensin huomauttaa asiasta ja pyytää korjaamaan tilanteen. Jos asia ei korjaannu, kuvaajalla on oikeus vaatia korvausta menetetystä lisenssitulosta ja mahdollisesti hyvitystä moraalisten oikeuksien loukkaamisesta. Luvan kysyminen etukäteen on aina helpompaa ja halvempaa.
Voinko antaa ostamani kuvan kaverin yrityksen käyttöön?
Et. Käyttöoikeus on henkilö- tai yrityskohtainen, eikä sitä voi siirtää toiselle. Jos kaveri haluaa käyttää samaa kuvaa, hänen pitää hankkia kuvaajalta oma käyttöoikeus.
Kuinka kauan kuvan käyttöoikeus on voimassa?
Kesto määritellään sopimuksessa, ja se voi olla mitä tahansa päivästä toistaiseksi. Yrityskuvissa tyypillinen kesto on esimerkiksi 3–5 vuotta, mutta siitä voi neuvotella. Jos kestoa ei ole mainittu, käyttöoikeuden tulkitaan yleensä olevan voimassa toistaiseksi, mutta se ei tarkoita, että kuvia saisi käyttää mihin tahansa.